Viinin ilmaaminen eli dekantointi

Viinin ilmaaminen kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta miten se tehdään oikeaoppisesti? Parhaiten se onnistuu käyttämällä lasikarahvia. Toimenpiteen on tarkoitus auttaa viiniä ‘avautumaan’ sekä tuomaan esille paras mahdollinen sekä monivivahteinen aromi. Miksi siihen tarvitaan karahvia? Otetaan siitä selvää.

Auttaako viinin ilmaaminen?

Nyt on jälleen sanottava, että mielipiteitä sekä koulukuntia on useita, joten välttämättä kaikki eivät suosittele viinin ilmaamista. Eihän sitä toisaalta tehdä myöskään ravintolassa, mutta kauanko siellä saattaa viini seisoa lasissa ennen kuin se nautitaan? Se onkin toinen kysymys.

Tarkoituksena on erottaa keskenään itse viini sekä pullon pohjalle kertyvä sakka. Sitä useimmiten muodostuu sellaisten portviini- tai punaviinipullojen pohjalle, joita ei ole suodatettu tai jotka ovat useimmiten kypsempiä. Hyvän nautinnon saamiseksi viinin ilmaaminen on kuitenkin vaikkapa kotona varsin hyvä idea.

Jos esimerkiksi viini on varsin nuorta, on dekantointi varsin järkevää, sillä silloin viinistä saa esiin hyvä maun. Tanniinit ovat usein nuorella viinillä varsin ärhäkät ja silloin ilmaaminen on varsin suositeltavaa. Kotona on helppoa, kun voi pullon kaataa karahviin ja tutustua, mitä Galaxyno Casino tarjoaa ajankuluksi.

Miten viinikarahvi täytetään?

Tärkeintä on tietenkin se, että viinikarahvi täytetään oikein. Sinne ei ole tarkoitus tyhjentää koko pulloa vaan sakka pitää jättää pullon pohjalle. Jos pullo on säilytyksessä kyljellään, se on hyvä nostaa pystyyn jo vuorokautta ennen kuin viinin ilmaaminen aloitetaan. Silloin sakka siirtyy pullon pohjalle ja karahvi on helpompi täyttää.

Esimerkiksi iäkkäämpää vuosikertaviiniä ei tarvitse pitää karahvissa kuin puolisen tuntia ennen tarjoilua. Ensin on irrotettava korkki hajottamatta sitä ja sen jälkeen viiniä aletaan kaataa hitaasti. Avuksi on hyvä ottaa jonkinlainen valo, jolloin huomaa, milloin pullon kaulaa lähestyy sakka.

Kun sakka on pullon kaulassa, niin silloin kaatamisen voi lopettaa ja sakka jää pulloon. Vanhempien viinien kaatamisen kanssa on oltava huomattavasti tarkempi ja eivätkä ne hyödy pitkästä ilmaamisesta makunsa suhteen. Nuoremmat viinit puolestaan voi kaataa karahviin paljon vauhdikkaammin.

Hyvä punaviini paranee entisestään entä valkoviini?

Valkoviini ja punaviini ovat varsin erilaisia, joten valkoviiniä ei useinkaan tarvitse lainkaan ilmata. Hyvä punaviini paranee maultaan entisestään, kun monille päänsärkyä aiheuttava tanniini jää kokonaan pois. Valkoviinissä sen sijaan on erittäin harvoin tanniineja. Siihen ei myöskään muodostu sakkaa iän myötä.

Valkoviini ei siis piittaa happihyppelystä lainkaan, joskin jotkut vanhemmat viinit ovat paremman makuisia, kun tehdään kevyt viinin ilmaaminen. Toimenpiteen voi tehdä juuri ennen tarjoilua, joten aikaa ei tarvitse juurikaan käyttää.

On kuitenkin huomattava, että toisinaan valkoviinit ovat reduktiivisia eli rikkiyhdisteet riivaavat makua. Niissä tilanteissa ei ole lainkaan huono idea tehdä dekantointi, sillä se pelastaa varsin helposti rikin hajulta sekä tekee mausta huomattavasti paremman.

Nuoret viinit ja viinin ilmaaminen

Roseet eivät juurikaan eivät dekantoinnista hyödy ja jos sen tekee, niin juuri ennen tarjoilua. Sen sijaan madeira ja portviinit nauttivat siitä, että viinin ilmaaminen kuulu niiden elämään. Portviineissä on varsin paljon tanniineja, joten se kannattaa tehdä niiden takia. Lisäksi vanhimmat vuosikerrat sisältävät paljon sakkaa, jolloin nautinto on dekantoinnin jälkeen huomattavasti parempi.

Laadultaan varsin toimiva on madeira ja se erittäin hapeton viini, joten sen voi kaikessa rauhassa unohtaa karahviin vaikka päiväksi ja maku vain paranee. Viinin ilmaaminen kulminoituu tämän viinin kohdalla täysin. Tämän viinin kohdalla ei tee virhettä, vaikka se seisoisi pidempäänkin karahvissa.